keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

KAIVOKSET KANSALLISTETTAVA

Suomesta on juuri löytynyt merkittävä skandium- esiintymä ja luulenpa että tämäkin, esimerkiksi matkapuhelimissa käytettävä mineraali siirtyy ulkomaisten kaivosyhtiöitten hyödyksi. 

Suomella on paha tapa luovuttaa varantonsa pois suomalaisilta ja Suomea onkin nimitetty Pohjolan Kongoksi. Muutama vuosi sitten YLE esitti ohjelman Suomen kaivosteollisuudesta ja kanadalaista kaivosyhtiötä johtava ulkomaalainen henkilö kehui Suomen olevan eräs maailman parhaista maista ulkomaalaisille yhtiöille. Sillä hän tarkoitti, että Suomi omalla kustannuksellaan etsii malmit, tutkii niitten käyttöarvon ja pikkurahasta antaa malmit muualta tuleville yhtiöille. Lisäksi Suomi avustaa verorahoilla ulkomaista yhtiötä aloittamaan malmin louhinnan ja kansainvälisiä yhtiöitä tunnetusti verotetaan vähemmän kuin kotimaisia. 

Sitä, miksi näin menetellään menee yli ymmärryksen; annamme rahaa muille ja vielä maksamme siitä. Joku järjestelystä hyötyy, mutta eivät suomalaiset. Mahdollisesti syy on turvallisuspoliittinen: hallitus olettaa, että jos ulkomaisilla firmoilla on Suomessa omaisuutta, ulkomaiset hallitukset helpommin ovat tulevassa sodassa Suomen puolella. Tai ehkä totuus on raadollisempi: ulkomaisia kaivosyhtiöitä edustavat paremmat lobbarit kuin suomalaisia. Mene ja tiedä.

Itse esitän seuraavaa: Suomen kaivokset kansallistetaan eli otetaan Suomen haltuun. Mineraaleista on maailmassa kasvava pula ja jos perustetaan suomalaisia kaivoksia, niitten osakkeista tulisi helposti kauan etsitty "kansanosake" jollaisia lähes jokaiselta muutama löytyisi. 

Joku saattaa olla sitä mieltä, että ulkomaiset kaivosyhtiöt työllistävät suomalaisia. Tämä voi tällä hetkellä olla totta, mutta kansainvälistyvässä maailmassa työvoima keikkailee siellä täällä. Jo nyt esimerkiksi rakennustyöväestä suuri osa on ulkomaalaisia pätkätyöläisiä ja jos suomalainen kaivosmies on kalliimpi kuin ulkomaalainen, niin kaivokset tulevat pyörimään kaivoksesta toiseen liikkuvien halpatyöntekijöitten voimalla.

Kannattaa muistaa vanha sanonta: "Hullu ei ole se joka pyytää, vaan se joka antaa".

tiistai 4. heinäkuuta 2017

IKUISEN VIHAN AUKIO

Suomessa oli kevään ajan kaksi vastakkaista mielenosoitusta, jotka kestivät kuukausia; turvapaikanhakijat pitivät leiriään Helsingissä ja hetken aikaa myös Oulussa, sekä maahanmuuttokriittisten vastamielenosoitukset Suomi-Maidan ja Oulu-Maidan. Jälkimmäiset oli nimetty Ukrainan parin vuoden takaisen Kiovan Maidan-aukion maratonmielenosoituksen mukaan.

Jokin päivä sitten poliisi ensin määräsi Suomi-Maidanin purettavaksi ja heti perään myös turvapaikanhakijoitten palautuksia vastustavan leirin. Suomi-Maidan siis toimi. Äänestämällä ei näytä enää olevan vaikutusta; jos äänestystulos on vallanpitäjien mielestä "väärä", se mitätöidään. Viimeksi tämä nähtiin Jussi Halla-ahon Perussuomalaisten puheenjohtajaksi valinnan yhteydessä. Jo ennen vaaleja Petteri Orpo (kok) sanoi ettei Jussin kanssa tehdä yhteistyötä ja aiemminkin on kansalaisaloitteitten kohdalla sanottu että vaikka vaaditut 50.000 nimeä aloitteelle on kerätty, sitä ei vakavissaan käsitellä eli vallanpitäjät pitävät huolen etteivät "väärät" aloitteet mene läpi. Demokratia on alennustilassa ja äänestäminen ei enää ole kansalaisten vaikutuskanava.

Maidanin tarina ei kuitenkaan päättynyt purkamiseen. Osallistujat viettivät aikaa Rautatientorilla Helsingissä, joka vihapuhujien sarkastisissa lausunnoissa sai lempinimen Ikuisen Vihan Aukio, jolla viitattiin mielenosoitukseen Pekingin Ikuisen Rauhan Aukiolla vuonna 1989.

Poliisi kielsi maidanilaisia viettämästä aikaansa Rautatientorilla. He eivät saaneet kävellä tai oleskella siellä, poliisin määräys poistua oli vastoin Suomen lakia. "Väärä" mielipide ei vielä ole Suomessa laillinen syy rajoittaa ihmisten liikkumista ja oleskelua.

Vastatoimena poliisin poliittisesti motivoiduille, laittomille poistumismääräyksille 1.7.2017 kello 18 järjestettiin Rautatientorilla rauhanomainen iltakävely. Paikalle saapui ympäri Suomen kansallismielisiä iltakävelylle Helsinkiin. Osallistujia oli yli sata ja moni oli tullut paikalle vain tätä tilaisuutta varten ja jatkoi illasta takaisin kotiin. Poliisikin oli paikalla, mutta he eivät puuttuneet tilausuuteen vaikka puhuttivatkin järjestäjiä ja kuvasivat osallistujia. Mielenilmaus alkoi Maamme-laululla, jonka jälkeen hyvässä järjestyksessä käveltiin Asematunnelin kautta Kamppiin. Tapahtuma oli muutaman mielestä liian lyhyt ja Soldiers of Odin järjestikin vielä uuden kulkueen samaa reittiä Rautatientorille ja takaisin.

Tapahtuman jälkeen osallistujat istuivat iltaa kahvin ja muitten juomien merkeissä Kampissa. Olin itsekin mukana ja koen että Helsingin reissu oli toimiva ja hyödyllinen. Kun demokratia ei toimi, niin silloin käytetään muita keinoja.

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

HALLITUSKRIISI 2017

Viikonloppuna 10.-11.6.2017 Perussuomalaiset pitivät puoluekokouksensa Jyväskylässä. Kokous oli Timo Soinille ja hänen kannattajilleen järkytys; Jussi Halla-aho valittiin Soinin suosikin Sampo Terhon sijasta puolueen puheenjohtajaksi ja lisäksi varapuheenjohtajiksi valittiin nuivat Laura Huhtasaari, Teuvo Hakkarainen ja Juho Eerola.

Valintoja on pidetty salaliiton juonena kaapata valta Perussuomalaisissa nuiville poliitikoille, vaikka vaaleihin valmistautuminen on normaalia demokratiaa. Harva, jos yksikään maahanmuuttoon nuivasti suhtautautuva on ollut Perussuomalaisten kahden hallituksessa vietetyn vuoden maahanmuuttopolitiikkaan tyytyväinen. Minäkään en ollut.

Talven mittaan oli havaittavissa somessa ja Perusnuorten cool kidzien näkyvimpien jäsenten julkituloissa halu vaihtaa puolueen johtaja nuivaan vaihtoehtoon, ja juurikin Jussi Halla-ahoon. Perussuomalaisten Nuorten nuorten, kauniitten ja menestyvien ydin lienee tehnyt varsinaisen työn Halla-aho ja Kumppaneitten valitsemiseksi.

Lisää pukkasi pian puheenjohtajiston vaalien jälkeen. Hävinneet Sampo Terho seurueineen vakuutti että näillä mennään ja tukevansa Jussi Halla- ahoa työssä puolueen puheenjohtajana. Mutta heti maanantaina, päivä kokouksen päättymisen jälkeen kaikki puolueen minsterit ja 20 perussuomalaisten kansanedustajaa erosi puolueen eduskuntaryhmästä ja perustikin oman eduskuntaryhmän nimeltä Uusi vaihtoehto. Jopa Perussuomalaisia 20 vuotta menestyksellä johtanut puoleen perustajiin kuulunut ulkoministeri Timo Soini loikkasi uuteen ryhmään, huolimatta siitä, että viikkoa ennen oli sanonut hänen loikkaamisensa olevan "mieletöntä" puhetta.

Tätäkin liikkua on suunniteltu pitkään, ainakin teoreettisena vaihtoehtona. Mediakin kertoi jo 3.6.2017 soinistien suunnitelmista erota Perussuomalaisesta eduskuntaryhmästä mikäli Jussi Halla-aho valitaan puheenjohtajaksi. Perusteeksi loikkaamiseen loikkarit ovat sanoneet "isänmaan asian", "arvokysymykset" ynnä muita tekosyitä. Tosiasiassa syynä on ollut uhka menettää ministerin salkut uuden johtajan otettua ohjat käsiinsä. Mikäli Timo Soinille ja muille ministereille olisi taattu ministeriaudin kyyti jatkossakin seuraaviin vaaleihin asti, "isänmaan asia" ja "arvokysymykset" eivät olisi loikkareita liikuttaneet.

Hallituskriisiin liittynee myös tämänpäiväinen (14.6.2017) uutinen, jossa Suojelupoliisi kohottaa arviotaan Suomeen kohdistuvasta terrori-uhasta. En usko hetkeäkään sattumaksi että tämä on uutisissa heti hallituskriisin jälkeisenä päivänä. Hallitus haluaa lopettaa puheet hallituskiemuroista ja päästä normaaliin päiväjärjestykseen antamalla nuiville ja muille uusi puheenaihe. Noussut terrori-iskun uhka ei ole uutinen, vaan sen ajoitus paljastaa että kyseessä on kansan mielipiteenmuokkaus.

Perussuomalaisten puoluekokous 2017 Jyväskylässä oli Suomen poliittista historiaan jälkeisineen ja vaikka lopputulos ei ollut mitä halusin, olen iloinen että olin Jyväskylässä osaltani sitä tekemässä ja todistamassa. Tästä tullaan vielä kirjoittamaan kirjoja, tutkimuksia ja elokuva tai televisiosarja varmasti tehdään.




torstai 8. kesäkuuta 2017

PIUS XIII

Italialaiset ovat tehneet kiitetyn televisiosarjan nimeltä The Young pope, jossa Jude Law esittää nuorekasta amerikkalaista joka valitaan paaviksi nimellä Pius XIII. Sarjaan on tulossa uusikin kausi nimeltä The New pope.

Paavi Pius XIII ei kuitenkaan ole tuulesta temmattu nimi. 200-luvulta Jkr vuoteen 1449 on ollut useitakin niin kutsuttuja "vastapaaveja", jotka ovat haastaneet "varsinaisen"paavin eli Rooman piispan vallan roomalaiskatolisessa kirkossa ja Vatikaanin päämiehenä.

Keskiajan ajan jälkeen paaviutta ei ole haastettu ennen 1900-luvun puoliväliä. Vuonna 1958 paavi Pius XII kuoli ja hänen jälkeensä valitut paavit Johannes XXIII ja Paavali VI aloittivat roomalaiskatolisen kirkon liberaalit muutokset, jotka eräitten mukaan ovat harhaoppisia ja roomalaiskatolisen kirkon oppien vastaisia. Eräät muutosten vastustajat sanovat kaikkien vuoden 1958 jälkeen valittujen paavien olevan laittomia ja Pyhän Istuimen olleen tyhjä Pius XIIn tuona vuonna tapahtuneen kuoleman jälkeen. Tällaista uskomusta kutsutaan nimellä "sedevakantismi" ja useampi henkilö on ottanut itselleen paavin, eli siis Vatikaanin paavin vastaisen vastapaavin aseman.

Yksi näistä miehistä on kapusiinimunkki Lucian Pulvermacher, joka syntyi etunimellä Earl vuonna 1918 ja jätti palattuaan lähetystöistä Japanissa ja Australiassa Yhdysvaltoihin vuonna 1976 roomalaiskatolisen kirkon juurikin uskonkiistojen vuoksi. Hän toimi riippumattomana pappina ja vuodesta 1998 hän oli kirkon nimeltä "True Catholic Church" valitsema paavi nimellä Pius XIII. Kyseinen kirkko ei tiettävästi ole valinnut uutta vastapaavia Lucian Pulvermacherin kuoleman 2009 jälkeen.

Toinen amerikkalainen David Allen Bawden kutsuu itseään nimellä paavi Michael. Oman kertomansa mukaan hänet valitsi paaviksi vuonna 1990 viisi vallitsevaa roomalaiskatolista kirkkoa vastustavaa maallikkoa, joitten joukossa olivat Bawdenin vanhemmat. David Bawden on syntynyt 1959 ja on käynyt katolista pappisseminaaria. Hänellä on muutaman tusina kannattajaa.

Euroopastakin löytyy vatikaanin kirkon vastaisia katolisia voimia. Espanjassa toimiin palmarilaiskatolinen kirkko, jonka perusti Clemente Dominguez y Gómez vuonna 1975. Dominguezin mukaan ilmestyi hänelle vuonna 1978 ja nimitti hänet paaviksi. Hän toimi perustamansa kirkon valitsemana paavina nimellä Gregorius XVII kuolemaansa vuonna 2005 saakka.

Vastapaavi Gregorius XVIIn kuoleman jälkeen espanjalaista sirpalekatolisen kirkon johoon valittiin entinen lakimies Manuel Alonso Corral, joka käytti nimeä paavi Pietari II. Vuonna 1934 syntynyt vastapaavi kuoli vuonna 2011. Hänen seuraajansa erosi paavin virastaan rakastuttuaan ja meni naimisiin. Palmarilaiskatolisen kirkon nykyinen  paavi Pietari III eli Joseph Odermatt on ollut virassaan vuodesta 2016.

Maailma on murrostilassa ja mieleen tulee, että juuri tästä Raamatun Ilmestyskirja puhuu; lopun aikoina tulee valinnanvaraa uskon ja aatteitten suhteen. Vaikka jumalaa ei asiaan sotkettaisi, niin suuria muutoksia on edessämme; sen näkee politiikassa, uskonnossa ja taloudessa.

Täytyy vain toivoa että kyseessä ei ole lopun alku vaan uuden ajan alku. Ja sotken mukaan myös maya-intiaanit; vuodesta 2012 ei ole kuin viisi vuotta. Mahtuu toleranssien sisään.

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

HYVIN MENEE MUTTA MENKÖÖN

Viime päivät ovat menneet erinomaisesti; kaikki tuntuu sujuvan edukseni. olin Oulun Erämessuilla Lapin Kullankaivajain Liiton teltalla esittelijänä ja homma oli kivaa ja ongelmia ei ollut. Tietokoneetkin tuntuvat tottelevan; itse värkkäämällä sain virustorjunnan laitettua koneelle, vaikka tuollaisessa tilanteessa olen yleensä joutunut kilauttamaan kaverille. Kaikenlainen teknisten laitteitten käyttöönotto on aina ollut minulle tervanjuontia jota olen pyrkinyt välttämään. Mutta nyt sekin sujui mallikkaasti kun rupesi puuhaan.

Ja lemmikkini kirjoittaminen on sekin myötätuulessa; aiemmin kaikki kirjoittamani joka jäi kesken, myös jäi kesken mutta kiitos Päätalo-instituutin kirjoittajakoulutuksen ja Taija Tuomisen, olen siitäkin lasikatosta päässyt läpi. Pystyn keskeyttämään kirjoitukseni ja palaamaan siihen myöhemmin; viikkoja tai päiviä myöhemmin ja saamaan taas punaisen langan päästä kiinni.

Eiköhän tässä ala olla aika laittaa toimeksi romaanisuunnitelmieni suhteen. Niitä on useampikin; maailmansotaa, seikkailua Afrikassa, draamaa Thaimaassa, dekkareita. Vaihtoehtoja on niin että ei tiedä mistä aloittaa.

Tällaisia päiviä ja ajanjaksoja on viime aikoina tullut tihenevään tahtiin. Ilmakin on kuin morsian. Näin se homma etenee.

lauantai 27. toukokuuta 2017

POLIISIT POIS POLITIIKASTA

Suomessa on jo pitkään ollut voimassa laki, joka kieltää sotilaita toimimasta sotilasvirkansa ohella politiikkona. Tämä on hyvä laki; maailmassa on useampikin maa joissa sotilaat puuttuvat armeijan voimalla politiikkaan mikäli vaaleissa äänestetään väärin.

Mielestäni lakia pitäisi laajentaa koskemaan myös poliiseja. Samoin kuin sotilaat, poliitikkoina toimivat poliisit politisoituvat, eivätkä osaa olla sotkematta politiikkaa poliisin työhönsä. Tästä seuraa, että kansalaisten luottamus poliisiin rapautuu, koska väärinajatteleva kansalainen saattaa joutua mielipiteittensä vuoksi tutkittavaksi tai todisteita tulkitaan oikeinajattelevan kiistan osapuolen eduksi. Nytkin poliisiin luottavat eniten ne, jotka eivät ole juurikaan tekemisissä poliisin kanssa. 

Huoleni on aiheellinen; Suomeen on jo perustettu poliittisia mielipiteitä tarkkaileva 50 poliisin yksikkö, jonka toimintaa tiettävästi priorisoidaan rikollisuuden torjunnan kustannuksella. Vuosi 1984 on myöhässä, mutta lähenee joka vuosi.

Mielipiteeni lyhyesti tämä: yhdelläkään julkisessa virassa oleva ihminen, joka virkansa puolesta kantaa asetta, ei ole asiaa politiikkaan. Aseet ja politiikka eivät sovi yhteen, ei sotilailla eikä poliiseilla.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

ME PÄÄTALOT

Tämä viimeisin Päätalo-instituutin kirjoittajakoulutuksen viikonloppu oli minulle hyväksi. Minulla on ollut paha tapa kirjoittaa kaikki yhdeltä istumalta. Jos olen jotain jättänyt kesken, en ole osannut jatkaa sitä vaan on tuntunut helpommalta aloittaa kokonaan uusi projekti. Mutta nyt tehtäväksi annettiin laajentaa edellistä tehtävää. Alunperin kirjoitin nelisivuisen novellin ja nyt se pitäisi turvottaa max. 20 sivuun. Istahdin kotiin tultuani koneelle, heti kissan ruokittuani ja vanhan tekstin laajentaminen ja muokkaus sujui hyvin. Ei takkuillut yhtään. Vielä on työtä jäljellä mutta neljä sivua muuttui parissa tunnissa seitsemäksi ja ideoita jatkoon on tekstarina kännykässäni. (muistikirjat on out) Päätalo-instituutin koulutukseen meno saattoi hyvinkin olla oikea ratkaisu; jotain tärkeää olen oppinut jo nyt. Lasikatot särkyvät helinällä.