SURVIVALISMI
Kylmän sodan aikana ydintuhon uhatessa USA:ssa eräät valveutuneet
kansalaiset keräsivät ruokaa, lääkkeitä ja muita varusteita selvitäkseen
mahdollisimman pitkään ydinsodan jälkeisessä maailmassa. Heitä kutsuttiin
survivalisteiksi, tuttavallisemmin survareiksi. Kolmannen maailmansodan uhka on
pienentynyt, mutta vaaroja on vieläkin, kuten euron kriisi, mellakat ja muut
levottomuudet sekä jokavuotinen flunssa, jonka pelätään muuttuvan pandemiaksi.
On kuitenkin
myös arkipäivän survivalismia. Jos otat mukaasi lompakon tai käsilaukun,
sinulla on EDC eli Every Day Carry – tavarat, joita uskot kodin
ulkopuolella tarvitsevasi: rahat, kortit, ehkä laastaria ja muuta.
Varautujaksi
ryhtymiseen ei tarvita paljoa – säilykkeitä ja juotavaa kaapissa löytyy
useimmilta ihmisiltä ilman, että he kutsuvat itseään survareiksi. Valaisimet ja
patterikäyttöinen radio pattereineen on myös hyvä olla. Sähkökatkoja tapahtuu,
eivätkä verkkovirralla toimivat televisio ja radio toimi katkon aikana ja
tilannetiedotukset jäävät näin kuulematta.
Survareilla
on myös oma kielensä. Tässä muutama esimerkki:
SHTF eli Shit Hits The Fan: Jokin
katastrofi saa elämän sijoiltaan. Suomeksi tilanne iskee päälle, esimerkiksi
pandemia, mellakka, sota tai muu.
BOB eli Bag Out Bag: laukku tai reppu,
jossa on tarvikkeet noin kolmen vuorokauden selviämiseen kodin ulkopuolella.
INCH eli I’m Never Coming Home: laukku
tai reppu, jossa ovat tarvikkeet tilanteessa, jolloin kotiin ei palata.
BOL eli Bug Out Location: etukäteen
valittu paikka, johon tilanteen iskiessä päälle vetäydytään toistaiseksi.
KISS eli Keep It Simple, Stupid: Pidä homma yksinkertaisena/pidä homma
kasassa. Älä tee suunnitelmia, joiden toteuttaminen on vaikeaa.
Kuntoilu on
myös tärkeä osa varautumista. Voi tulla tilanne, jolloin koti täytyy jättää
ilman toimivaa kulkupeliä. Hyvä kunto ei todellakaan ole huono sijoitus edes
arkielämässä.
Suomalaiset
ovat satojen, ehkä tuhansien vuosien ajan hakeneet suojaa piilopirteistä. Myös
nykyään survarit usein harrastavat vaellusta ja retkeilyä, valmistautuen
vetäytymään pois asutuskeskuksista. Jokainen ymmärtänee, että kriisin iskiessä
päälle kaupungit muuttuvat surmanloukuiksi. Jäljelle jääneet taistelevat
tarvikkeista toisiaan vastaan, ja elleivät taistele, se johtuu valtaeliitin raudanlujasta
kontrollista. Lisäksi taudit leviävät kulovalkean tavoin tiiviissä
ihmisryhmissä. Piilopirttiin vetäytyminen yksin tai läheisten kanssa lienee
turvallisempi vaihtoehto, jos rahkeet riittävät pärjäämiseen omin voimin.
Vaelluksen
aloittamiseen ei tarvita paljon, tavaroita saa käytettynä ja taidot oppii
ilmaiseksi. Tärkeimpiä varusteita ovat jalkineet ja reppu. Jalkineitten on hyvä
olla vedenpitävät – märät sukat tappavat vaellusinnon. Jos ei vedenpitäviä
jalkineita ole, kannattaa olla mukana monta sukkaparia. Kengät saa kuiviksi
käyttämällä niitä kuivien sukkien kanssa, ja veden imeydyttyä sukkiin
vaihdetaan taas kuivat sukat kunnes jalkineet ovat kuivat.
Luonnollisesti
jalkineitten tulee olla mukavat jalassa ja sisäänkävellyt (noin 100–200 km) ennen
vaellukselle lähtöä.
Nykyään
armeijoita pienennetään vähän joka puolella, joten ylijäämärinkkoja saa
muutamalla kympillä. Armeijakama on tehty kestämään ja tarpeen vaatiessa
korjattu rakkaudella.
On olemassa
vaellusreittejä, kuten Karhunkierros tai Oulujoen Tervareitistö, jotka ovat
merkittyjä reittejä, joilla pärjää ilman karttaa. Sellaisilla on hyvä
vaellusharrastus aloittaa. Lemmenjoelle tai erämaa-alueille mennessä on tarpeen
kartanlukutaito ja kompassinkäyttötaito. Molemmista on neuvoja netissä, kuten
muuhunkin vaellukseen liittyvästä.
Suomessa on
toistaiseksi hyvä harrastaa vaellusta – vesi monesti kelpaa juotavaksi ja
vaellus on vapaata. Luonto kuitenkin saastuu koko ajan ja ihmisten ”turvaksi”
tehdään rajoittavia sääntöjä. Luonnosta kannattaa nauttia nyt, kun se vielä on
mahdollista.
Kuka tahansa
voi olla varautuja. Tulevaisuus on epävarma, on mahdollista, että
nykyinen politiikka on viemässä yhteiskuntaa tuhoon Euroopan Unionille luovutetun itsevallan,hallitsemattoman maahanmuuton ja/tai talouden ongelmien vuoksi. Kehotan suomalaisia pitämään kotonaan edes jonkin verran
ruokaa, juomaa, lääketarpeita ja muuta, mitä katsovat tarpeelliseksi.
Vanha kirjoitukseni, joka on aikoinaan julkaistu muualla.
Esa Paloniemi