SURVIVALISMI

Kylmän sodan aikana ydintuhon uhatessa USA:ssa eräät valveutuneet kansalaiset keräsivät ruokaa, lääkkeitä ja muita varusteita selvitäkseen mahdollisimman pitkään ydinsodan jälkeisessä maailmassa. Heitä kutsuttiin survivalisteiksi, tuttavallisemmin survareiksi. Kolmannen maailmansodan uhka on pienentynyt, mutta vaaroja on vieläkin, kuten euron kriisi, mellakat ja muut levottomuudet sekä jokavuotinen flunssa, jonka pelätään muuttuvan pandemiaksi.

On kuitenkin myös arkipäivän survivalismia. Jos otat mukaasi lompakon tai käsilaukun, sinulla on EDC eli Every Day Carry – tavarat, joita uskot kodin ulkopuolella tarvitsevasi: rahat, kortit, ehkä laastaria ja muuta.

Varautujaksi ryhtymiseen ei tarvita paljoa – säilykkeitä ja juotavaa kaapissa löytyy useimmilta ihmisiltä ilman, että he kutsuvat itseään survareiksi. Valaisimet ja patterikäyttöinen radio pattereineen on myös hyvä olla. Sähkökatkoja tapahtuu, eivätkä verkkovirralla toimivat televisio ja radio toimi katkon aikana ja tilannetiedotukset jäävät näin kuulematta.

Survareilla on myös oma kielensä. Tässä muutama esimerkki:

SHTF eli Shit Hits The Fan: Jokin katastrofi saa elämän sijoiltaan. Suomeksi tilanne iskee päälle, esimerkiksi pandemia, mellakka, sota tai muu.

BOB eli Bag Out Bag: laukku tai reppu, jossa on tarvikkeet noin kolmen vuorokauden selviämiseen kodin ulkopuolella.

INCH eli I’m Never Coming Home: laukku tai reppu, jossa ovat tarvikkeet tilanteessa, jolloin kotiin ei palata.

BOL eli Bug Out Location: etukäteen valittu paikka, johon tilanteen iskiessä päälle vetäydytään toistaiseksi.

KISS eli Keep It Simple, Stupid: Pidä homma yksinkertaisena/pidä homma kasassa. Älä tee suunnitelmia, joiden toteuttaminen on vaikeaa.

Kuntoilu on myös tärkeä osa varautumista. Voi tulla tilanne, jolloin koti täytyy jättää ilman toimivaa kulkupeliä. Hyvä kunto ei todellakaan ole huono sijoitus edes arkielämässä.

Suomalaiset ovat satojen, ehkä tuhansien vuosien ajan hakeneet suojaa piilopirteistä. Myös nykyään survarit usein harrastavat vaellusta ja retkeilyä, valmistautuen vetäytymään pois asutuskeskuksista. Jokainen ymmärtänee, että kriisin iskiessä päälle kaupungit muuttuvat surmanloukuiksi. Jäljelle jääneet taistelevat tarvikkeista toisiaan vastaan, ja elleivät taistele, se johtuu valtaeliitin raudanlujasta kontrollista. Lisäksi taudit leviävät kulovalkean tavoin tiiviissä ihmisryhmissä. Piilopirttiin vetäytyminen yksin tai läheisten kanssa lienee turvallisempi vaihtoehto, jos rahkeet riittävät pärjäämiseen omin voimin.

Vaelluksen aloittamiseen ei tarvita paljon, tavaroita saa käytettynä ja taidot oppii ilmaiseksi. Tärkeimpiä varusteita ovat jalkineet ja reppu. Jalkineitten on hyvä olla vedenpitävät – märät sukat tappavat vaellusinnon. Jos ei vedenpitäviä jalkineita ole, kannattaa olla mukana monta sukkaparia. Kengät saa kuiviksi käyttämällä niitä kuivien sukkien kanssa, ja veden imeydyttyä sukkiin vaihdetaan taas kuivat sukat kunnes jalkineet ovat kuivat.

Luonnollisesti jalkineitten tulee olla mukavat jalassa ja sisäänkävellyt (noin 100–200 km) ennen vaellukselle lähtöä.

Nykyään armeijoita pienennetään vähän joka puolella, joten ylijäämärinkkoja saa muutamalla kympillä. Armeijakama on tehty kestämään ja tarpeen vaatiessa korjattu rakkaudella.

On olemassa vaellusreittejä, kuten Karhunkierros tai Oulujoen Tervareitistö, jotka ovat merkittyjä reittejä, joilla pärjää ilman karttaa. Sellaisilla on hyvä vaellusharrastus aloittaa. Lemmenjoelle tai erämaa-alueille mennessä on tarpeen kartanlukutaito ja kompassinkäyttötaito. Molemmista on neuvoja netissä, kuten muuhunkin vaellukseen liittyvästä.

Suomessa on toistaiseksi hyvä harrastaa vaellusta – vesi monesti kelpaa juotavaksi ja vaellus on vapaata. Luonto kuitenkin saastuu koko ajan ja ihmisten ”turvaksi” tehdään rajoittavia sääntöjä. Luonnosta kannattaa nauttia nyt, kun se vielä on mahdollista.

Kuka tahansa voi olla varautuja. Tulevaisuus on epävarma, on mahdollista, että nykyinen politiikka on viemässä yhteiskuntaa tuhoon Euroopan Unionille luovutetun itsevallan,hallitsemattoman maahanmuuton ja/tai talouden ongelmien vuoksi. Kehotan suomalaisia pitämään kotonaan edes jonkin verran ruokaa, juomaa, lääketarpeita ja muuta, mitä katsovat tarpeelliseksi.

Vanha kirjoitukseni, joka on aikoinaan julkaistu muualla. 

Esa Paloniemi