AVOCADO
Vuonna 1993, ollessani ensimmäistä viikkoa kibbutsilla
Israelissa, olin työssä avocadopelloilla. Minulle oli määrätty opastajaksi
juutalainen nimeltä Golan. Ilmeisesti aika yleinen nimi Israelissa. Joka
tapauksessa, ollessani tauolla pellon laidalla muitten kanssa, minun tarvitsi
kysyä jotain Golanilta. En muista mitä, eikä sillä tarinan kannalta ole paljoa
merkitystä.
Golan istui joidenkin metrien päässä, sen verran kaukana
että piti huutaa tai ainakin puhua kuuluvasti jos aikoi keskustelua käydä.
Työstä väsyneenä en lähtenyt erikseen viereenkään kävelemään. Ongelmana oli
etten vasta tapaamani tyypin nimeä saanut mieleeni.
-Se alkoi go ja sitten jotain, mietin paikallani. –Go-, Go-
GOLEM! Se on jotain juutalaista, se se varmasti on ajattelin ja huusin
reippaalla äänellä:
-Golem! Hei, Golem!
Golan sävähti ja näin hänen vilkaisevan minua, mutta ei
reagoinut huutooni. Ihmettelin mikä oli vikana. Tyyppi selvästikin kuuli minut,
mutta ei vastannut.
Muut juutalaiset työntekijät alkoivat nauraa. Minä
hämmennyin entistä enemmän. Jotain oli vialla mutta mikä? Nimen piti olla
oikein, siitä olin varma. Jotenkin golem juutalaisiin liittyi, ihan varmasti.
Yksi työntekijöistä, se joka oli useimmiten äänessä, kysyi
minulta naureskellen tiesinkö mikä Golem on. Vastasin etten, mutta tiesin sen
olevan jonkinlainen juutalainen juttu.
Olihan se, paljon puhuva selitti. Kyseessä on vanha
juutalainen tarina paskasta, tai kiltimmän version mukaan savesta tehdystä
elävästä ihmisen kuvasta, nimeltä Golem. Kertoman mukaan prahalainen rabbi Löw
valmisti ja herätti henkiin Golemin alueen juutalaisia suojelemaan. Nykyään Golem voi tulla vastaan Terry
Pratchettin eräässä kirjassa sekä muun
muassa Clash of Clans- tai Dungeons and Dragons- tietokonepeleissä.
Ja avukseni kysymäni miehen nimi on siis Golan, ei Golem, sekin
kävi selväksi. Erehdykseni nauratti juutalaisia, ei kylläkään Golania. Hän
istui myrtyneenä ja hiljaa paikallaan. Selitin parhaani mukaan tehneeni silkan
virheen, Golan ja Golem muistuttivat
sanoina toisiaan ja olivat juutalaisia sanoja. Golan sanoi ymmärtävänsä ja
pitävänsä itsekin hauskana juttuna, että tulin kutsuneeksi häntä paskasta
tehdyksi ihmisen kuvaksi.
Golan ei sitten kaunaa kantanut, sanoi pitävänsä asiaa hauskana
kommelluksena. Myöhemmin pistin merkille, että kun muut työntekijät heittivät
herjaa, se usein kohdistui Golaniin. Kaipa hän oli tottunut
ilkeämielisempäänkin pottuiluun, kuin juutalaista kulttuuria tuntemattoman
gentilen erehdykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti