tiistai 1. syyskuuta 2015

RUNOJA YKSINÄISYYDESTÄ JA KUOLEMASTA

Tänään 1.9. 2015 tuli odottamani paketti. Tein joitakin aikoja sitten sopimuksen Mediapinta- kustantamon kanssa kirjoittamieni runojen julkaisusta puolikustannekirjana. Se oli yllättävän helppo homma; lähetin aineiston eli runoni, maksoin sovitun maksun ja Mediapinta hoiti painatuksen, ISBN- numeron hankkimisen ja hengentuotteeni toimittamisen kirjakauppojen myytäväksi. Näkyi olevan jo isoimpien nettikirjakauppojen listoilla. Itse asiassa tuntui hyvältä laittaa kirjakaupan hakusanaksi oma nimensä ja saada sillä osuma. Tämä on vähän kuin ensi kertaa isäksi tulo, tai oikeastaan enemmänkin koska erinäisistä syistä en ollut paikalla kun lapseni syntyi.

Kirjan julkaisu on minulle elämän pituinen unelma; se on ollut mielessä varmasti siitä lähtien kuin opin lukemaan oululaisessa Koskelan koulussa 1970- luvulla. Ehdin vieläpä saada ensimmäiseni ulos paperikirjana ennenkuin kirjat muuttuvat kokonaan digitaalisiksi e-kirjoiksi.

Vielä pari vuotta sitten en nähnyt itseäni julkaisevana runoilijana, olin lukenutkin vain Yrjö Jylhän Kiirastulen ja pätkiä Kalevalasta, vaan mielessäni oli romaanin tai novellikokoelman julkaiseminen, mutta juttuja tapahtui ja purin mieltäni runojen kirjoittamiseen. Olen muutenkin pistänyt merkille, että lyhyet tekstit ovat minulle helppoja kirjoittaa. Joka tapuksessa; eräät ottavat nollauskännit, toiset polttavat hermosavut ja minä puolestani kirjoitan runoja. Käytännössä se merkinnee sitä, että runoni eivät avaudu muille kuin minulle mutta mitäpä tuosta.

Tämä ilta onkin mennyt markkinointipuuhissa; olen lähettänyt tarjouksen lahjoittaa kirjaani eräisiin kirjastoihin Ruotsissa, joissa on suomenkielinen kokoelma ja joihin minulla on edes jonkinlainen yhteys. Samaten pitää tehdä hankintaehdotuksia samanlaisiin suomalaisiin kirjastoihin. Suomen kirjastot hankkinevat kirjansa BTJ-palvelun kautta ja vielä ei ole aika tyrkyttää teostani lahjaksi.

Blogitekstini otsikko on kirjani nimi. Mietin nimeä pitkään ja luullakseni se herättää lukijakunnakseni tarkoittamieni lukijoitten huomion. Osa runoistani on melko synkkiä mutta yksi on aika myönteinenkin. Kyseinen runo kertoo ostamastani takista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti