torstai 30. heinäkuuta 2015

ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJIA AFRIKASTA

Keskiviikkona 29.7.2015 YLE TV2 esitti katsomisen arvoisen dokumentin nimeltä Etelä-Afrikan nuoret. Kyseisen maan valkoinen vähemmistö kärsii mustia afrikkalaisia suosivasta positiivisesta erityiskohtelusta eikä monikaan saa koulutustaan vastaavaa työtä, tai työtä ylipäänsä, ja on tästä syystä joutunut muuttamaan hökkelikyliin asuntojakaan saamatta.

Dokumentin mukaan yli 400.000 afrikaaneria, buureja sekä englantilaisia, elää köyhyysrajan alapuolella hanttihommilla, sosiaaliavulla ja rikkampien antamilla lahjoituksilla. Kaiken lisäksi köyhyys vaivaa myös Etelä-Afrikan mustia asukkaita ja valtaapitävät mustat poliitikot syyttävät äänestäjiensä kurjuudesta valkoisten afrikkalaisten vähemmistöä. On mahdollista, että Etelä-Afrikan valkoisten tilanne pahenee entisestään; ainakin mustien johtajien puheissa kuuluu 1930-luvun kaiku. Pelkästään valkoisia maanviljelijöitä on murhattu noin 4.000 ihmistä 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Ehdotan, että Suomen valtio ryhtyy aktiivisesti värväämään valkoisia maahanmuuttajia Etelä-Afrikasta ja myös Zimbabwesta, jossa tilanne on vähintäänkin yhtä paha.Suomen ja Afrikan buurien samankaltainen historia pienenä kansana suurvallan kainalossa ja halu työllään ansaita hyvä elämä, tekisi uusien suomalaisten kotoutumisesta suhteellisen helppoa. Vertaan tilannetta 1800-luvun Saksaan; sinne saapui suuri määrä puolalaisia siirtolaisia, ja muutamassa sukupolvessa he kotoutuivat Saksaan niin hyvin, että puolalaistaustaisen saksalaisen tunnistaa vain sukunimestä.

Ehdotuksessani kaikki voittavat: Suomeen tulisi hyvin kotoutuvia maahanmuuttajia paikkaamaan ilmeisesti tulevaa työvoimapulaa, afrikaanerit saisivat turvatumman kodin elannon, ja mustat afrikkalaiset tuskin valkoisten lähtöä murehtisivat.

Muistan afrikaanerit ajoiltani Israelissa, tuolloin heitä ei muualle boikotin takia päästetty. Mieleeni jäivät kovat työntekijät jotka joivat kuin suomalaiset, jäämättä kuitenkaan viinan takia rokuliin.

maanantai 27. heinäkuuta 2015

LAKATUT VARPAANKYNNET

Radio Suomessa soitetaan lauantaisin ohjelmaa nimeltä Lakatut varpaankynnet, jossa soivat 1980-luvulta tutut ja jo unohdetut viihdemusiikin helmet. Välissä kuullaan kuulijoitten muistoja juppien ja olkatoppausten vuosikymmeneltä. Ohjelma saa minulle muistoja mieleen ja miettimään menneitä.

Myös ulkomaalaisia alkoi tulla Suomeen enemmän jo ennen somaleitten tuloa 90-luvun alussa. Muistan vuodelta 1987 pikku-uutisen Kalevassa, jonka mukaan Suomessa asui tuolloin noin 14.000 ulkomaalaista. Toisen uutisen mukaan aiemmin pääministerinä toiminut Kalevi Sorsa sanoi pakolaisten olevan hyväksi Suomelle; he toisivat Suomeen uutta kulttuuria ja kotiin lähtiessään veisivät mukanaan kotimaahansa suomalaista kulttuuria.

Siis ajatelkaa ja vanhemmat ihmiset muistelkaa; 1980-luvulla me suomalaiset oikeasti uskoimme pakolaisten hakevan Suomesta turvapaikkaa sodan ja sorron vuoksi ja vieläpä että he palaisivat kotiinsa kunhan olot kotimaassa rauhoittuvat. Näin uskottiin ilman epäilyä.

Nyt 2010-luvulla tilanne on toinen: Suomeen tullaan hakemaan parempaa elintasoa ja tulijat eivät ole turvapaikkahakemuksesta huolimatta pakolaisia vaan jäävät Suomeen humanitaarisista syistä, esim karkottamisen vaikeuden vuoksi.

Eikä näitten tulijoitten edes haluta suvaitseviston piirissä lähtevän pois vaikka he saisivat paremman elämän muualla tai kotimaassaan. Media on useampaan kertaan valitellut Suomesta pois lähtevien maahanmuuttajien määrää. Ajatuksena ollee, että jos on Suomeen jollain konstilla, jostain syystä tullut, ei enää pois päästetä.

Niin se maailma muuttuu. JE SUIS OLLI


tiistai 21. heinäkuuta 2015

KANSALAISALOITTEISIIN RAJOITUKSIA

Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliitosta keräsi 50.000 nimeä ja käsiteltiin sekä hyväksyttiin eduskunnassa. Heti perään kerättiin 50.000 nimeä toiseen kansalaisaloitteeseen jolla pyritään kumoamaan aiempi 50.000 kannattajaa kerännyt aloite ja muuttaa avioliittolaki entiselleen. Pahasti näyttää siltä, että kansalaisaloitteet menevät samojen asioitten vatkaamiseksi eduskunnassa; ensin kerätään nimet aloitteeseen joka menee läpi ja sitten vaadittu määrä nimiä kerätään vasta-aloitteeseen joka käsitellään ja ehkä hyväksytään. Ja sitten tulee taas uusi, alkuperäisen mukainen vasta-vasta-aloite ja näin jatkuu ties kuinka kauan ja muitten asioitten käsittely eduskunnassa kärsii.

Demokratia ja kansalaisaloitteet ovat hieno juttu, mutta jotain rajaa demokratiallekin. Samojen asioitten toistuva käsittely eduskunnassa ei aja kenenkään etua, lopullista päätöstä aloitteille ei saataisi ehkä koskaan.

Ehdotan, että kansalaisaloitteille määrättäisiin jonkinlainen rajoitus, esimerkiksi että eduskunnan hyväksyttyä tai hylättyä aloitteen, sitä ei voitaisi kansalaisaloitteen perustella käsitellä uudelleen vaikkapa kahteen vaalikauteen. Kun aikaa kuluisi aloitteitten hyväksymisen tai hylkäämisen seuraukset alkaisivat näkyä ja aloitteita ei perustettaisi hetken huumassa vaan niitä ehtisi miettiä rauhassa.

Kuten sanoin, kansalaisaloite on hieno juttu ja olisi vahingollista jos niistä luovuttaisiin koska ne vaatisivat hienosäätöä.

Tässä nimenomaisessa tasa-arvoisen avioliiton asiassa vanha systeemi olisi kelvannut minulle mutta uusi lakikaan ei elämääni muuta. Aloite käsiteltiin, hyväksyttiin ja mielestäni sen pitäisi olla loppuun käsitelty.

lauantai 18. heinäkuuta 2015

KREIKAN VÄLIAIKAINEN ERO EUROSTA

Mediassa on viime aikoina puhuttu mahdollisuudesta Kreikan eroamiseen väliaikaisesti euroalueesta. Ajatuksena on ollut että Kreikka esimerkiksi viideksi vuodeksi eroaisi euroalueesta ja sitten palaisi europerheen huomaan. Tämä tuskin toteutuu, mutta ihmettelen ajatuksen logiikkaa.

Kreikka sotki taloutensa paljolti euron mahdollistamalla löysällä talouspolitiikalla ja nyt sen sitten oletetaan eroavan eurosta siihen asti, että Kreikan talous on taas jaloillaan. Ei tule onnistumaan.

Kun Kreikka ajautui nykyiseen talouskurjuuteen ainakin osittain euroon liittymisen myötä ja saisi sitten raha-asiansa kuntoon olemalla jonkin aikaa euroalueen ulkopuolella, niin miksi ihmeessä kreikkalaiset tulisivat taas takaisin euron käyttäjien joukkoon, kun kerran euroero korjasi tilanteen? Siis palaisivat taas ajamaan taloutensa vessasta alas? Eivät kreikkalaiset siihen suostuisi.

Euron ongelmien ydin on se, että euro ei ole taloudellisin perustein rakennettu järjestelmä vaan poliittisin perustein kyhätty yhteinen valuutta. Tästä syystä Euroopan Unionin päättäjät eivät halua kenenkään poistuvan euroalueesta maksoi mitä maksoi, kansahan laskun maksaa eivätkä päättäjät. Kreikan luopuminen eurosta korjaisi taloustilanteen ajan mittaan; oma itsenäinen talouspolitiikka ja valuutta on ennenkin pelastanut kreikkalaiset kurjuudelta.


sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

EI KOLMATTA TUKIPAKETTIA KREIKALLE

Kahdesta aiemmasta tukipaketista ja Jyrki Kataisen niskalenkeistä huolimatta Kreikalta on taas rahat loppu. Uutta tukipakettia tarvittaisiin jotta Kreikka pärjäisi taas jonkin aikaa, kolmen vuoden mittaisesta tuesta on medioissa ollut puhetta ja rahaa palaisi 50-100 miljardia euroa ennestään tukena annettujen 230 miljardin euron lisäksi.

Olen vakaasti sitä mieltä ettei uusi, kolmas tukipakettikaan ratkaise Kreikan ongelmia. Jos paketti Kreikalle annetaan, muutaman vuoden kuluttua kreikkalaiset ovat taas käsi ojossa pyytämässä neljättä tukipakettia, sitten viidettä ja sitten kuudetta ja niin edespäin. Kreikan tukemiselle rahaa lapioimalla ei loppua tule, tilanne voi jatkua vuosikymmeniä ja muuttua normiksi jota ei enää edes jakseta ihmetellä. Rahan tunkeminen Kreikkaan olisi vain maan tapa jota ei kritisoitaisi.

Mielestäni Kreikalle ei pidä antaa uutta tukipakettia. Kun rahat loppuvat, kreikkalaisten on pakko ratkaista itse omat ongelmansa kuten kenen tahansa velallisen joka ei enää lisää velkaa saa. Kreikkalaisille joksikin aikaa tulisi paha tilanne, mutta se on vain väliaikaista. Kreikka pääsisi paranemisen tielle ilman tukahduttavia tukiletkuja.

Jos Kreikka jotain apua tarvitsee, sen tulisi olla ruokaa, lääkkeitä ynnä muuta humanitaarista apua pahimman yli päästäkseen. Suoraa apua suoraan kreikkalaisille ihmisille, ei rahaa rahan lappamista korruptoituneille virkamiehille ja pankkiireille.

lauantai 11. heinäkuuta 2015

ZIMBABWEN KREIKKALAISET

Nykyinen talouslama on lähettänyt monet kreikkalaiset etsimään parempaa elämää ulkomailta, mutta on lähtijöitä ollut aiemminkin. Vuoden 1900 molemmin puolin melkoinen määrä kreikkalaisia lähti siirtolaisina Britannialle kuuluvaan Rhodesiaan eli nykyiseen Zimbabween.

Rhodesiankreikkalaiset olivat maahanmuuttajia 1800-luvun alussa Turkista itsenäistyneestä Kreikan valtiosta, tai tulivat vuodesta 1878 Isoon Britanniaan kuuluvalta Kyproksen saarelta. Kyproksen kreikkalaiset olivat Britannian alamaisia ja heille oli helppoa muuttaa Brittiläisen Imperiumin eri osiin. Vuoden 1890 tienoilla ndbele- heimolta vallatut Sambesi- joen alueet houkuttelivat valkoisia siirtolaisia ympäri Imperiumia ja sen ulkopuoleltakin, kuten Kreikasta ja myös Suomesta. Hedelmällinen maaperä ja halpa musta työvoima loivat perustan elintasolle, joka maassa vallitsi ennen Rhodesian muuttumista Zimbabweksi vuonna 1980.

Rhodesiassa asui noin neljännesmiljoona valkoista mustien ja valkoisen hallinnon välillä käydyn sodan päättyessä vuonna 1979 ja rhodesiankreikkalaisten määrä oli korkeimmillaan vuoden 1972 tienoilla; noin 15.000 kreikkalaistaustaista rhodesialaista. Pyöreät 15 vuotta kestänyt sota ja sen jälkeinen talouskriisi sekä valkoisiin kohdistetut sortotoimet ovat vähentäneet valkoisten ja sitä myötä Zimbabwen kreikkalaisten määrää. Maassa arvidaan olevan 1.000-2.500 kreikkalaista tai kreikkalaistaustaista asukasta. Zimbabwessa on 11 ortodoksista kirkkoa, joihin kuuluu kreikkalaisten lisäksi myös mustia kreikkalaiskatolisia. Kirkkoja johtava Zimbabwen ja Etelä-Afrikan ortodoksinen arkkipiispa toimii egyptiläisen Alexandrian patriarkan alaisuudessa.

Zimbabwen kreikkalaiset ovat hajautuneet ympäri maata, mutta pääkaupunki Hararessa toimii jopa vuonna 1954 perustettu kreikkalainen koulu.

Ennen Robert Mugaben hallituskautta Rhodesia oli myös turismikohde ja sitä mainostettiin lauseella "Rhodesia is super". Maan muututtua Zimbabweksi turismia yritettiin elvyttää itsekin turismista elävän Kreikan valtion tuella mutta nyt sekä Zimbabwe että Kreikka ovat pahassa talouskurimuksessa ja yhteistyö ollee jäissä. Ennen vuotta 2008 ja talouden syöksyä Kreikka antoi myös suurta ruoka-apua Zimbabwelle.

Zimbabwen kreikkalaisten joukosta on noussut myös merkkihenkilöitä; esimerkiksi menestyksekkäin kreikkalaistaustainen toisen maailmansodan hävittäjä-ässä John Plagis, jonka juuret ovat Lemnoksen saarella Kreikassa. John ampui alas 16 viholliskonetta toimiessaan RAFn lentäjänä. Toinen maininnan arvoinen on vuonna 1969 Rhodesiassa syntynyt laulaja Sabrina, joka ei ole sama kuin italialainen poviprinsessa 1980-luvulta. Rhodesiankreikkalainen Sabrina asuu ja esiintyy Kreikassa yökerholaulajattarena jo kolmatta vuosikymmentä.